Oppaat

PERL-OPAS: Alkusanat
Kirjoittaja: Pekka Mansikka
Perl-kielen nimi tulee sanoista Practical Extraction and Report Language ja se on Larry Wallin kehittämä tulkattava proseduraalinen skriptimäinen ohjelmointikieli.
Se on hyvin monimuotoinen ohjelmointikieli ja sen oppiminen on helppoa. Perl-kielen pääkirjaston muodostaa CGI. Perlillä on monia etuja verrattuna esim. PHP-kieleen. Yksi liittyy runsaaseen kirjastojen määrään, joita verkosta on ladattavissa. Lisäksi perlin toimivuus ei ole riippuvainen palveluntarjoajan safe mode asetuksista. Niimpä hakemistojen luominen ja käyttäminen onnistuu erinomaisesti. Samoin tiedostojen luominen ja muokkaamien on sillä turvallisempaa kuin sellaisilla ohjelmointikielillä jotka vaativat asettamaan hakemistolle suuret käyttöoikeudet.
Tässä oppaassa on 19 sivua ja se pyrkii tuomaan yksinkertaisesti esille joitakin pääasioita, mitkä on tarpeen oppia kun haluaa käyttää perliä.
1. Johdanto Perliin
1.1 Syntaksi
Tiedostojen pääte perlissä on pääasiassa cgi ja pl, kaikkien perl-tiedostojen sekä niihin liittyvien hakemistojen käyttöoikeus tulee olla 755.
Kussakin perl-ohjelmassa täytyy asettaa palvelimella oleva perl-hakemiston polku erikseen. Polku vaihtelee hiukan eri käyttöjärjestelmissä. Muuttuja määritellään samoin kuin PHP:ssa, merkillä $. Jotta muuttuja toimisi, se täytyy esitellä ohjelmalle funktiolla my. Ennen Perl-kirjastoihin viittaamista ne täytyy ladata funktiolla use.
Perl toimii myös windowsissa, jos haluat ladata sen omalle koneellesi omien ohjelmien testausta varten. Versio Perl 5.8.8.81 vaatii windowsissa toimiakseen myös perl-sovelluksen nimen. Oletuspolku windowsissa on seuraavann kaltainen.
Esimerkki 1.1: Kotikoneella olevan (windows) perl-tiedoston aloitusrivi
#!c:/activeperl/perl/bin/perl.exe 
Tiedoston ensimmäisellä rivillä määritellään polku palvelimen perl-hakemistoon.
Esimerkki 1.2: Seuraava polku on Unix- ja Ubuntu Linux-käyttöjärjestelmässä.
#!/usr/bin/perl -w 
Esimerkki 1.3: Tulostetaan selaimelle sisältötyyppi.
#!/usr/bin/perl -w

print "Content-type:text/html\n\n";
print "Hei maailma!";
Esimerkki 1.4: Kommentit
# yksirivinen kommentti
Perlissä voi luoda myös helposti omia vakiomuuttujia, joiden sisältöä sanotaan usein Blokiksi. Ne voi käsittää esim. kaiken, mitä on tietyssä silmukassa tulostettu.
Esimerkki 1.5: Lisätään silmukan tiedot TIEDOT-Blokiin
TIEDOT:while(<STDIN>){

   # tulosteaan tähän
}
1.2 Sisäiset muuttujat
Tässä seuraavaksi muutamia Perlin sisäisiä muuttujia.
Taulukko 1: Sisäiset muuttujat
MuuttujaMerkitys
$_ Luettu rivi (``työmuisti''), oletusmuuttujana monelle komennolle
@ARGV Taulukko sisältäen komentoriviargumentit
%ENV Assosiatiivinen taulukko ympäristömuuttujista
$. Luetun rivin numero (huomaa piste!)
$/ Tietue-erotin luettaessa, oletuksena rivinvaihto.
@_ Oman aliohjelman parametrilista
1.3 Operaattorit
Perlissä voi käyttää seuraavia operaattoreita.
Taulukko 2: Matemaattiset operaattorit.
MerkkiSelite
+Yhteenlasku
- Vähennyslasku
*Kertolasku
/Jakolasku
** Potenssi
%Jakojäännös
Taulukko 3: Vertailuoperaattorit
NumeroMjonoPalauttaa tuloksen
>gt1, jos vasen puoli on suurempi kuin oikea
>=ge1, jos vasen puoli on suurempi tai sama kuin oikea
<lt1, jos vasen puoli on pienempi kuin oikea
<=le1, jos vasen puoli on pienempi tai sama kuin oikea
eq1, jos vasen puoli on sama kuin oikea
!=ne1, jos vasen puoli ei ole sama kuin oikea
<=>cmp -1, jos vasen puoli on pienempi, 0, jos sama ja 1, jos suurempi kuin oikea